Tasan kuukausi vierähtänyt siitä, kun Espanjaan tulin. Minne ajalla on kiire? Kolmannes vahdosta takana ja aika on mennyt hujauksessa. Tällä viikolla mietin, että täällä oleskelu alkaa tuntua aivan normaalilta. Hassua, sillä reilu viikko sitten kirjoitin tänne, kuinka arkea vasta lähdetään käynnistelemään. Viihdyn täällä hyvin ja mielestäni on ihanaa, kun kaupunki elää ja kadulla tunnelma on niin rento. Ei yhtään samanlainen kiireen tuntu joka paikassa, kuten Suomessa. Shoppailumahdollisuudet Almeriassa on mielestäni todella hyvät. Joka päivä huomaan jonkun uuden kivan liikkeen tai pienen putiikin, jossa on kiva pistäytyä eivätkä hinnat päätä huimaa. Onhan sitä vaatetta tarttunut jo aikalailla mukaan, mutta onneksi täällä on niin edullista. Sääkin on suosinut viimeisen viikon aikana ja auringonottopäiviä on saanut jo muutaman kerran pitää. Ensi viikolle on kuitenkin luvattu hieman epävakaista... mutta joskos se tästä, että pääsisi käyttämään noita kaikkia kesämekkoja, joita Suomesta mukanani rehasin. :D

Ei nyt ihan hirveesti, mut jonkun verran. :)

Kulunut viikko on sisältänyt uusia kokemuksia Espanjan tyyliin sekä ensimmäisen harjoittelujakson päättymisen. 

Viikko sitten lauantaina lähdin esimmäiselle ESN-reissulleni. Kyseessä oli patikointireissu Padulesissa. Padulesin kylä sijaitsee Almerian keskustasta reilun tunnin ajomatkan päässä. Padulesissa patikoimme Las Canalesiin, jossa luonto on muokannut hellepäivä varten kauniin "piilopaikan". Kiipeilimme kallioilla, joista laskeutui pieniä vesiputouksia. Maisemat oli todella kauniit koko patikointiretken ajan. Kannattaa ehdottomasti mennä käymään, jos Almeriassa sattuu vierailemaan. Saattaa olla, että itse menen käymään siellä vielä uudelleen tämän reissun aikana.

Patikointimaisemia.

Las Canales.

Torstai-iltana kävin katsomassa ensimmäistä kertaa Flamenco -esitystä. Kyseessä oli maksuton ulkoilmatapahtuma, jossa Flamencon lisäksi esitettiin espanjalaista musiikkia. Tanssi oli kyllä huikean näköistä ja musiikki oli hieman erikoista, mutta ihan mielenkiintoista ja etenkin kitaristi oli loistava! Almeriassa on myös Flamenco -klubeja, joissa yritän myöskin päästä käymään.

Ensimmäinen harjoittelujakso trauma- ja neurologian osastoilla päättyi eilen. 3,5 viikon aikana sain omia potilaita ja pääsin työskentelemään myös yksin heidän kanssaan. Tai en tietenkään täysin yksin, sillä kaikki potilaat ja fysioterapeutit työskentelevät samassa huoneessa, joten apu oli tarvittaessa aina lähellä. Noin puolet potilaista, joiden kanssa työskentelin yksin, puhuivat englantia, joten toisen puolen kanssa kommunikointi jäi lähes mitättömäksi. Kommunikointi ohjaajani kanssa parani päivä päivältä ja viimeisellä viikolla ymmärsimme toisiamme jo lähes jokaisella lauseella. :D Fysioterapiassa oli sekä eroavaisuuksia että samanlaisuutta kuin Suomessa. Täällä käytetään paljon enemmän fysikaalisia hoitoja kuin Suomessa ja fysioterapia on potilaan näkökulmasta paljon passiivisempaa kuin Suomessa. Opin kuitenkin paljon etenkin traumapuolella, sillä Suomessa en ole vastaavaan osastoon päässyt kunnolla tutustumaan.

Bola Azulin sairaala, Almeria.

Eka harjoittelujakso trauma- ja neurologian -osastoilla.

Ensiviikolla minulla alkaa harjoittelu lasten fysioterapian parissa. Ensimmäinen neljäviikkoinen on samassa sairaalassa, mutta vain lasten osastolla. Vaihdan myös aamuvuorosta iltavuoroon, joten tähän mennessä ollut 8.30-14 työaika vaihtuu 15-20.30. Ihan mukavaa vaihtelua, katsotaan miltä tuntuu, kumpi sopii itselleni paremmin. En malta odottaa, että pääsen työskentelemään lasten kanssa! :)

Huomenna lähden toiselle ESN-reissulleni Valenciaan, jossa on Fallas de Valencia -tapahtuma. Sitten siskoni tuleekin tänne maanantai-iltana ja luulen, että ostosten määrä tulee seuraavan viikon aikana vähintäänkin tuplaantumaan. ;)

<3Milla